Laulu

Jokainen elämä on kuin laulu. Laululla on oma melodiansa, rytminsä, sävynsä. Toiset laulut soivat surumielisinä molleina, toisten tempo on kiihkeä, jotkut ovat kaoottisia ja toiset taas lempeitä tai juhlavia. Eräissä lauluissa mennään marssien ja jossain muussa taas jokainen sävel tuntuu viimeiseltä, hiipuvalta. Laulu voi olla pyörteilevä, suoraviivainen, unenomainen, järisyttävä tai laajentava. 

Laulaminen on tarinoiden kertomista. Joskus tarinassa on sanat, toisinaan ei. On pieniä tarinoita, satuja, runoja ja valtavia lyijynraskaita historiikkeja, asiatekstejä. Jokainen kulkee läpi elämänsä tavallaan.

Laulaminen, äänen värähtely kehossa, saa meidät voimaan hyvin. Laulaminen on parantavaa, eheyttävää. Moni on kadottanut oman äänensä ikävään palautteeseen tai vertailemiseen, mutta jokaisella on siitä huolimatta oma ääni, jonka voi saada soimaan kehon kaikukopan sisällä. Oma äänemme hoivaa meitä sisältä päin. Se voi hoivata myös muuta maailmaa: ihmisiä, asumuksia, metsää - eikä vain elävää maailmaa, vaan saattaa myös läpi kuoleman. Laulaminen voi olla kommunikaatiota ja yhteyden luomista muihin ihmisiin ja ympäristöön, luontoon. Laula yhdessä linnun kanssa. Laula yhdessä kivien kanssa. Laula äidillesi. Laula isällesi. Laula rakastetullesi. Laula lapsellesi ja lapsesi kanssa. Laulaminen on jaettua ihmisyyttä. Ihmisen ääni on myös luonnon ääni.

Lauluja voi opetella. Monet vanhat laulut kantavat sisällään tietoa, ymmärrystä maailmasta ja ihmisenä olemisesta. Ne ovat imeneet sisäänsä kulttuureita, historiaa. Ne ovat ihmisten muisti. Laulamalla on helpompi muistaa ja välittää eteenpäin kaikista tärkeimpiä asioita. Lauluissa ei ole ainoastaan sanoja, jotka välittävät tietoa. Niissä on myös tunteita ja sanojen syvempiä merkitystasoja. Myös sanaton melodia ja äänteet voivat välittää laulajan laatua, olemusta ja perintöä. Ne ilmaisevat ja välittävät myös asioita, joille on vaikeaa löytää sanoja - maailmaa sanojen takana.

Laulut eivät lopu kesken. Ne kietoutuvat toisiinsa. Syntyvät aina uudestaan. Elävät ja kuolevat kuin olennot. Niillä on omanlainen syklinsä. 

Ole kehossasi läsnä. Maa laulaa. Taivas laulaa. Tähdet laulavat. Puut laulavat. Heinät laulavat. Tuuli laulaa. Tuli laulaa. Miten kauniisti vesi laulaakaan. Kukat laulavat. Linnutkin laulavat. Peurat laulavat. Jänikset laulavat. Kuuletko muurahaisen laulun? Kun omenapuu puhkeaa kukkaan, laulaa se erilaista laulua kuin pudottaessaan syksyllä kellastuneet lehtensä. Tässä kaikessa on pyhä.

Millainen on sinun laulusi? Se voi olla tänään yhdenlainen ja huomenna toisenlainen. Entä vuosikymmenen tai kahden kuluttua? Kuin olisit mukana leikissä, jonka säännöt muuntuvat tai jopa puuttuvat. Itseään luova. Rakastava.

Hengitä sisään ja anna äänen virrata ulos. Se on ihmisen ääni - ihmisen laulu.